1 Yleistä

Panssarimuseo on museoammatillisesti hoidettu sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka toiminta perustuu kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n määritelmään: “Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehi­tystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edis­tääkseen ja virkistystä luodakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään.”

Panssarimuseon toiminnan tavoitteena on suomalaisten panssari- ja panssarintor­juntajoukkojen ja muiden panssari- ja panssarintorjuntakalustoa käyttäneiden joukkojen historian ja esineistön kerääminen, tallentaminen, tutkiminen, dokumentointi, en­tisöinti sekä näyttely- ja julkaisutoiminta. Museo pyrkii tallentamaan myös sotiemme aikaisten vastustajien Suomessa käyttämää kalustoa ja kaikkeen edelliseen liittyvää pienesineistöä, kuva-aineistoa, kirjallisuutta ja muuta tietoa. Ulkomailla käytössä ollutta panssari- ja panssarintorjuntakalustoa museo hankkii yhteistoiminnassa Sotamuseon kanssa.

Museotoiminnassa noudatetaan Suomen lakeja ja asetuksia sekä Suomen hallituk­sen ratifioimia kulttuuriomaisuutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Kaikessa toiminnassa pyritään laadukkaaseen ja tavoitteelliseen työhön.

Panssarimuseo toimii puolustushallinnon keskusmuseon, Sotamuseon ohjauksessa ja val­vonnassa, niin kuin asiasta puolustusministeriön päätöksellä 149/5/Järj/26.3.1986 on määrätty. Museo harjoittaa yhteistyötä muiden sotahistoriallisten erikoismuseoi­den kanssa ja on yhteistyössä sitä hyödyttävällä tavalla muiden museoiden kanssa maailmanlaajuisella tasolla. Museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä.

Panssarimuseon kokoelmiin kuuluu puolustusvoimilta tai muilta valtionhallinnon lai­toksilta sisäisinä kirjanpitosiirtoina saatua valtion omistamaa materiaalia sekä yksi­tyisiltä henkilöiltä, yhteisöiltä (vast.) lahjoituksina saatua tai ostamalla hankittua esi­neistöä. Panssarimuseon museokirjanpito on osa Sotamuseon kirjanpitoa niiltä osin, kuin esineistö on puolustusvoimien omistamaa. Sotamuseo on sijoittanut sotilasmuseotoiminnasta puolus­tushallinnosta annetun puolustusministeriön päätöksen mukaisesti kirjanpidossaan olevaa museomateriaalia Puolustusmi­nisteriön vahvistamiin sotahistoriallisiin erikoismuseoihin, joihin Panssarimuseokin kuuluu. Sotamuseolla on puolustusvoimien omistaman esineistön osalta kokonaisvastuu. Panssarimuseon näyt­telyt suunnitellaan ja toteutetaan osittain yhteistyössä Sotamuseon kanssa.

Panssarimuseon keskeisimmät yhteistyötahot ovat Panssariprikaati ja Länsi-Suomen Huoltorykmentti, joiden kanssa on oltava voimassaolevat yhteistyösopimukset käytännön tukitoiminnan varmistamiseksi. Sotamuseon Panssarimuseolle osoittamien näyttelyesineiden hankinnan, säilytyksen ja kunnossapidon varmistamiseksi muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta, Maavoimien Esikunta ja Millog Oy. Panssarimuseo pitää yhteyttä myös muihin panssari- ja panssaritorjuntakalustoa käyttäviin, huoltaviin ja korjaaviin joukko-osastoihin ja laitoksiin. Panssarimuseo on yhteistyössä myös panssari- ja panssarintorjunta-alan tutkijoihin ja asiantuntijoihin erityisesti museaalisesti arvokkaiden näyttelyesineiden sotahistoriallisen merkityksen asianmukaisessa selvittämisessä ja tallentamisessa sekä entisöintien suunnittelussa.

 

2 Kokoelmien kartuttamisen tavoitteet ja periaatteet

Panssarimuseon tehtävänä on tallentaa jälkipolville myöhempää tutkimusta ja näytteillä pitoa varten sellaista esineellistä perinnettä, joka antaa kuvan panssari- ja panssaritorjuntajoukkojen, maamme käymien sotien ja niissä käytetyn ko. sotava­rustuksen ja muun esineistön lajista, laadusta, määrästä, tekniikasta, merkityksestä ja niiden kehittymisestä. Sotien materiaalin tallentami­sen piiriin kuuluvat myös silloisten vihollis- ja liittolaismaiden Suomen alueilla tai rintamilla käyttämä materiaali. Panssarimuseo tallentaa myös sotien jälkeistä puolustusvoimissa käytettyä panssari- ja panssarintorjuntakalustoa Sotamuseon koordinoimana ja yhteistyötahojen sekä asiantuntijoiden avustamana.

Panssarimuseon panssari- ja panssarintorjuntakalustokokoelman esinepääluokat ovat seuraavat:

  • panssarikalusto sisältäen
    • panssarivaunut; käyttötarkoituksesta ja aselajista riippumatta,
    • panssariautot ja –ajoneuvot; käyttötarkoituksesta ja aselajista riippumatta,
    • teloin varustetut tykinvetäjät; panssaroidut ja panssaroimattomat,
    • muut panssarirekisterissä olleet ajoneuvot,
    • puolitela-ajoneuvot; panssari- tai panssarintorjuntajoukkojen käytössä olleet,
    • panssarikaluston kunnossapitoon käytetyt huolto- ja korjausajoneuvot,
    • panssarikaluston erikoiskuljetuslavetit sekä
  • panssarintorjuntakalusto sisältäen
    • panssarintorjuntakiväärit,
    • panssarintorjuntatykit,
    • singot,
    • panssarintorjuntaohjukset,
    • panssarintorjuntaan käytetyt miinat ja
    • muut panssarintorjuntavälineet (poltto- ja sokaisupullot, kasapanokset, kiväärikranaatit yms.).

Museokokoelmiin tallentamisen yhteydessä on huomioitava esineeseen liittyvä oheismateriaali, jota voivat olla

  • esineeseen kuuluvat varusteet,
  • esineen käyttöön liittyvät käyttäjien suoja- yms. varusteet,
  • esineeseen liittyvät erikoistyökalut, varusteet ja varaosat,
  • esineeseen liittyvät tärkeimmät laitteet (aseet, optiset laitteet, viestivälineet, suojelu- ja palontorjuntalaitteet jne.),
  • esineeseen liittyvät havainto- ja koulutusvälineet, simulaattorit ja maalilaitteet sekä
  • esineeseen liittyvät ampumatarvikkeet ja niiden havainto- ja koulutusvälineet.

Muuta esineistöä ja tietoa kerättäessä huomioidaan myös seuraavat aihealueet:

  • suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen sijoituspaikat, kasarmi- ja harjoitusalueet, ampumakentät,
  • suomalaisten käytössä kansainvälisissä operaatioissa ollut panssari- ja panssarintorjuntakalusto ja sen käyttö,
  • suomalaisen panssari- ja panssarintorjuntakaluston käyttö ja kohtalo kaluston käytöstä poiston ja hylkäyksen jälkeen sekä
  • muiden aselajien käytössä ollut panssari- ja panssarintorjuntakalusto tai niiden osat.

Omien tutkimus-, malli- ja näyttelykokoelmiensa täydentämisen ohella Panssarimu­seo huomioi ja pyrkii ennalta arvioimaan myös muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden tarpeet ja toivomukset. Tässä arvioinnissa yhdessä Sotamuseon kanssa on pyrittävä selvittämään ja ennakoimaan erityisesti panssarivaunujen ja panssarintorjuntatykkien käyttötarve puolustusvoimissa ja maanpuolustuksen muistomerkki- ja koriste-esineinä sekä mahdolliset ulkomaiset esinevaihdot.

Koko puolustusvoimissa yleiskäytössä olevan sotavaruste- ja muun materiaalin mu­seointivastuu on Sotamuseolla. Panssarimuseon oman erikoismateriaalin osalta museointiratkaisuja ehdotetaan Panssarimuseon henkilöstön ja asiantuntijaverkoston asiantuntemukseen perustuen ja Panssarimuseon esittämien valtakunnallisten tarpeiden mukaisesti. Lopullisista museointi-, sijoittamis- ja varastointipäätöksistä vastaa kuitenkin aina Sotamuseossa.

Esineistöä kokoelmiinsa valitessa Panssarimuseo huolehtii siitä, että koko­elmiin saadaan tallennetuksi vähintään yksi kappale sellaista esinettä, joka prototyyp­pinä tai mallikappaleena olennaisella tavalla kuvaa panssari- tai panssarintorjunta-alan yleistä kehitystä tai on ominaisuuksiltaan erikoinen tai mielenkiintoinen.

Erityisellä huolellisuudella ja tarkkuudella tulee pyrkiä tallentamaan myöhemmän tutkimuksen ja näyttelytoiminnan kannalta riittävät kappalemäärät sellaisia esineitä, jotka ovat ominaisia pelkästään suomalaiskansalliselle sotavarustekehittelylle ja joita siten ei maamme ulkopuolella mikään muu museo tai laitos jälkipolville voi tal­lentaa. Kappalemääriä harkittaessa on huomioitava mahdolliset esinevaihdot ulkomaisten museoiden kanssa.

Mikäli sotavarusteen tai muun esineen koko, vaikea säilytettävyys tai yleisyys muualla maail­massa eivät mahdollista tai tee järkeväksi sen tallentamista ja kestävää varastoimista, esine on näissä poikkeustapauksissa tallennettava valokuvaamalla ja kaikki olennainen tieto taltioi­malla.

Museokokoelmiin tallentaminen on tehtävä viimeistään silloin, kun sotavaruste päätetään poistaa käytöstä modifiointia, modernisointia tai hylkäämistä varten. Myös modifioinnin tai modernisoinnin jälkeen syntyvän uuden version kokoelmiin tallentaminen tulee samalla varmistaa.

Ajokuntoisena museoitavaa panssarikalustoa tai vedettävää panssarintorjuntakalustoa varastoitaessa on huomioitava niiden käyttökuntoisuuden turvaavat oleellisimmat varaosat. Koska raskasta kalustoa joudutaan siirtämään varastointiin ja näyttelytoimintaan sekä erikoistarkoituksiin liittyen ajamalla tai vetämällä, on käyttökuntoisuus pyrittävä turvaamaan riittävän pitkälle mahdollisimman hyvin käytettävissä olevien resurssien mukaan.

 

3 Kokoelmahallinta ja alakokoelmiin luokittelu

Sotamuseon hallinnassa oleva Panssarimuseolle luovutettu ja sen säilytys- ja val­vontavastuulla oleva museomateriaali on merkitty puolustusvoimien muusta materi­aalikirjanpidosta erilliseen museokirjanpitoon siten, että yksittäisille esineille annettu museonumero toimii yhteytenä esineen taustatietoihin, -historiaan ja saantitietoi­hin. Esinekirjanpito on yhteinen Sotamuseossa käytössä olevan kokoelmanhallintatietojärjestelmän kanssa.

Perusteeksi esineen liittämiselle Sotamuseon kirjanpitoon on Puolustusvoimissa asianmukainen kirjallisen museointimääräyksen mukainen lähetysilmoitus ja siitä lähettäjälle palautettu vastaanottotodistus. Muilla tavoin vastaanotetuista sotahisto­riallisesti merkittävistä esineistä tehdään saanti-ilmoitus, kirjallinen luovutussopimus tai lahjoittajalle annettu vastaanottotodistus. Ampuma-aseiden ja muun luvanvarai­sen esineistön kohdalla kirjallinen dokumentti esineen laillisesta saannosta on välttämätön.

Kokoelmahallintaa kuuluviin tiedostoihin tulee merkitä yleensä seuraavat tiedot:

  • esineen laji, aikaisemmat ja nykyinen museonimike,
  • lahjoittaja tai luovuttaja,
  • saantipäivämäärä,
  • tarkempia tietoja merkistä, mallista, valmistajasta, esineen ja sen sisältämien laitteiden valmistus- ja sarjanumeroista, rekisteritunnuksesta, esineeseen kuuluvista merkinnöistä yms.,
  • esineen kokoonpano (varusteluettelo),
  • esineeseen kuuluva dokumentaatio,
  • kuvailu kunnosta,
  • varastointi- ja näyttelyolosuhdevaatimukset,
  • mahdollinen sijoituspaikka sekä
  • mahdolliset luovutusta koskevat sopimusasiakirjat.

Atk-pohjaiseen kokoelmahallinnan esinetiedostoon voidaan valokuvan ohella liittää myös muita sähköiseen muotoon saatettavia liitetiedostoja. Sotamuseon hallin­nassa ja vastuulla oleva museoesineistö on jaettu tai luokiteltu esineiden käyttö­tarkoituksen, alkuperän, iän, valmistusmateriaalin, hoidon, säilytysvaatimusten tms. syiden mukaisiksi alakokoelmiksi tai kokoelmaryhmiksi kuten esim.:

  • liput,
  • kunniamerkit ja sotilaspuvuissa kannettavat muut merkit,
  • sotilaspuvut varusteineen,
  • sotilasaseet,
  • aseiden lisä- ja erityisvarusteet sekä
  • sotilasajoneuvot.

Kuhunkin alakokoelmaan tai kokoelmaryhmään sisältyy lajinsa tai mallinsa kaikkein edustavimmat ja ainutkertaisimmista esineistä koostuva malli- ja tutkimuskokoelma, johon luokitettujen esineiden museonumeron eteen on merkitty harvinaisuutta ja ainutkertaisuutta kuvaava R-kirjain.

Puolustusministeriön museotoimintaa puolustushallinnossa linjaavien päätösten mukaisesti Sotamuseo harkitsee museomateriaalin sijoittamista mm. Panssarimuse­olle. Käytännössä tämä tarkoittaa kaksoiskappaleiden luovuttamista määräaikaisesti tai toistaiseksi sovittuun näyttelylainaan (deponointi). Kaikista deponoinneista ja lai­natapahtumista tehdään aina kirjallinen tosite, jonka osapuolet allekirjoituksillaan vahvistavat. Tämä käytäntö on voimassa myös Panssarimuseolla Sotamuseon oh­jeistuksen mukaisesti. Esineitä lainataan vain ammattimaisesti hoidettuihin museoi­hin (vast.). Kukin laina käsitellään tapauskohtaisesti kirjallisen lainapyynnön jälkeen. Laina-aika on yleensä määräaikainen ja poikkeustapauksissa lainattavista esineistä ja/tai niiden siirtoihin liittyvistä kustannuksista voidaan periä maksu. Alkuperäistä arkistoaineistoa tai valokuvia ei pääsääntöisesti lainata.

Perusperiaatteena on, että deponointipäätösten tulee olla perusteltuja ja koko soti­lasmuseokentän toiminnan kannalta ristiriidattomia eikä ainutlaatuisia esineitä pää­sääntöisesti lainata tai sijoiteta muihin museoihin. Poikkeuksina voivat olla määräaikaiset ly­hyehköt näyttelylainat silloin, kun lainaamiselle on merkittäviä yleisiä perusteita ja kun lainaamisen turvallisuustakeet ovat ehdottoman riittävät.

Muusta ainutlaatuisesta esineistöstä poiketen taideteoksia voidaan museon johdon harkinnan mukaan sijoittaa puolustushallinnon julkisiin yleisö- ja edustustiloihin, joissa turvallisuusedellytykset täyttyvät.

 

4 Kuva-arkisto ja arkisto

Kuva-arkisto välittää omalla tehtäväalueellaan suomalaista sotahistoriallista kulttuuri­perintöä. Käyttäjäprofiili on paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen ja osin globaali. Kuva-arkiston aineiston käyttö on luvanvaraista ja yleensä maksullista. Valokuvien käytössä noudatetaan aina tekijänoikeutta sekä yksityisyydensuojaa koskevia lakeja ja määräyksiä. Erityisesti sota-aikaisia henkilö- ja sotavankikuvia tulee käyttää hyvän maun mukaisesti ja henkilöiden yksityisyyttä kunnioittaen. Alle sata (100) vuotta olevat tiedot kuuluvat henkilötietosuojalain piiriin.

Kuvien käytöstä ja näyttelyesineiden valokuvaamisesta tai filmaamisesta kaupalliseen tarkoituk­seen peritään korvaus erikseen hyväksytyn hinnaston mukaisesti. Valokuvia, negatiiveja tai muuta kuvallista aineistoa ei lainata ulkopuoli­sille.

Sisäisessä käytössä asiakkaina ovat museon oma henkilökunta (kuva-aineiston käyttö tutkimus-, julkaisu- ja näyttelytyöhön) tai muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden henkilökunta.

Ulkoisessa käytössä asiakkaina ovat kuntalaiset, tiedotusvälineet, tutkijat, tietokirjai­lijat, sukututkijat ja suuri yleisö. Ulkoisesta käytöstä laaditaan aina kuvankäyttöso­pimus ja veloitetaan kuvankäyttömaksu.

 

5 Dokumentaatio ja oheistiedon tallentaminen

Panssarimuseon kokoelmiin tallennettavan esineen mukana seuraava yksilökohtainen dokumentaatio sekä esineeseen ja sen sisältämiin laitteisiin ja varusteisiin liittyvä suomenkielinen ja alkuperäiskielinen käyttö-, huolto, -korjaus ja varaosakirjallisuus, kuvataulut, havaintovälineet ja muu oheismateriaali tallennetaan pääsääntöisesti esi­neen mukana Panssarimuseoon. Jos oheismateriaali on erityisen laaja ja puolus­tushallinnon muiden tiedontallentamisyksiköiden vastuualueisiin liittyvää, materiaa­litallennuksen jakamisesta sovitaan tarvittaessa luovuttajan ja tallentavien osapuol­ten kesken. Sotamuseon ja Panssarimuseon tiedostoihin tulee kuitenkin aina sisäl­lyttää viittaus tai yhteys toisessa kokoelmassa olevaan materiaaliin.

 

6 Museoesineiden luovuttaminen tai kokoelmista poistaminen

Erityisen painavista syistä Panssarimuseon hallinnassa olevista Sotamuseon kokoelmista tai Panssarimuseon omista kokoelmista voidaan luovuttaa lahjoituksina muuhun museaaliseen käyttöön sellaisia kaksois­kappaleita, joita Panssarimuseon tai Sotamuseon museotoiminnassa ei varmuudella tulla tarvitsemaan. Yksityisiltä lahjoitta­jilta saatua esineistöä ei kuitenkaan vaihdeta tai luovuteta pois ilman lahjoittajata­hon lupaa tai suostumusta. Lupa esinevaihtoihin tai -luovutuksiin on saatava Sotamuseolta sen kokoelmiin kuuluvista esineistä. Jokaisesta vaihto- tai luovutustapahtumasta on laadittava kirjalli­nen selvitys perusteluineen.

Panssarimuseolle sijoitettu Sotamuseon museokokoelmiin kuuluva esine voidaan poistaa museokirjanpidosta ja luovuttaa muualle ainoastaan puolustusministeriön Sotamuseon esityksestä teke­mällä kirjallisella päätöksellä tai tulipalon/anastuksen (vast) seurauksena tapahtu­neen tuhoutumisen vuoksi poliisin tai muun vastuullisen viranomaisen vahvistaman asiakirjan perusteella. Yksityistahojen esinelahjoitusten osalta noudatetaan samaa periaatetta soveltuvin osin.

Panssarimuseon kokoelmista voidaan poistaa esine seuraavien perusteiden nojalla:

Kaksoiskappale:

  • Esineestä on kokoelmassa monta täsmälleen saman­laista kappaletta.

Objektista ei tietoja:

  • Esineen taustasta ei ole olemassa minkäänlaista tie­toa. Sitä ei ole luetteloitu eikä sen konteksteista ole tietoja. Valokuvakokoelmasta poistaminen harkitaan erikseen tapauskohtaisesti.

Objekti ei sovi kokoelmaan:

  • Esine on museon kokoelman kannalta merkityksetön tai epäsopiva.

Kuntoluokitus:

  • Kuntoluokituksen perusteella esine todetaan erittäin huonokuntoiseksi. Sitä ei voi konservoinnillisesti pe­lastaa. Esine saattaa kuntonsa vuoksi jopa vaarantaa kokoelman muut esineet, rakennuksen tai henkilöt.

Muu painava syy:

  • Esine voidaan poistaa myös muusta, tapauskohtai­sesta, painavasta syystä. Esimerkiksi objektin säilyt­täminen saattaa aiheuttaa museolle kohtuuttomia säilytys- tai ylläpitokustannuksia tai luovuttajan kanssa on poistosta, luovutuksen päättymisestä tai esineistön palauttamisesta erikseen sovittu.

7 Turvallisuus

Panssarimuseon henkilökunta tiedostaa ja ottaa huomioon kokoelmien tur­vallisuuden kaikissa sen käytön tilanteissa (näyttelyt, kuljetus, säilytys, dokumentointi jne.). Museon turvallisuudessa huomioidaan museorakennusten olosuhteet, lainsää­däntö sekä toimintaa ohjaavat museoalan normit. Museorakennusten tulee olla palo- ja murtosuojatut, kokoelmiin liittyvän tietoturvallisuuden luotettavaa, päivi­tettyä ja varmennettua sekä henkilökunnan asianmukaisesti turvallisuusasioihin koulutettua ja pe­rehdytettyä. Tarvittavat toimintaohjeet ja valmiussuunnitelmat pidetään ajantasai­sina. Kokoelmille ja varastoidulle materiaalille pyritään resurssien puitteissa luo­maan olosuhteet, joissa ne eivät joudu alttiiksi vaurioittaville ulkoisille tekijöille (mm. lika, ilman epäpuhtaudet, tärinä, suuret kosteus- ja lämpötilanvaihtelut, voimakas valo, ultraviolettisäteily, tuhoeläimet tai ilkivalta).

Digitaalisessa muodossa olevan aineiston (valokuva-, elokuva- ja dokumenttiarkisto) varmuuskopiointi toteutetaan säännöllisin väliajoin ja varmuuskopioita säilytetään eri pisteissä tulipalo- ja varkausvaaran varalta. Kirjallisen aineiston (kalustokirjallisuus) kaksoiskappaleiden sijoitus pyritään hajauttamaan.

 

8 Näyttelyt

Näyttelytoiminnassa pyritään monipuolisuuteen ja vaihtuvuuteen sekä tuomaan Sotamuseon sekä Panssarimuseon omia koko­elmia laajasti yleisön nähtäville. Omia kokoelmia voidaan näyttelyissä täydentää muiden museoiden esinelainoilla. Näyttelyiden tulee olla kiinnostavia sekä paikalli­sesti että laajemmassakin mittakaavassa.

Näyttelyissä pyritään tuomaan esiin uutta tutkimusta tai näkökulmaa aiheeseen. Panssarimuseon näyttelyt ovat aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumattomia ja neut­raaleja.

Näyttelyesineistöä valittaessa on huomioitava näyttelyn kesto ja ympäristö. Pitkäai­kaiset näyttelyt ja avoimet tilat, kuten panssarivaunuhallit ja ulkotasanteet ovat vaa­tivia ympäristöjä. Esineistön ja tilojen on kestettävä välttämätöntä liikuttelua, toistu­vaa huoltoa ja valaistusta. Pitkäaikaisten näyttelyiden esineistön huoltotyöhön on varattava vuosittain riittävä aika. On varauduttava myös kesken näyttelykau­den vaihtamaan esineitä ja siirtämään niitä lepoon ja huoltoon.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]